Muu diabeteksen lääkehoito

Metformiini

Tyypin 1 diabeteksessa voidaan käyttää metformiinia off label -terapiana ylipainoisilla potilailla insuliinihoidon rinnalla. Metformiini saattaa vähentää painoa ja pienentää tarvittavaa insuliiniannosta. Haittavaikutukset ja vasta-aineet ovat samat kuin tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

SGLT2-estäjät

SGLT2:n estäjät parantavat glukoositasapainoa vähentämällä glukoosin takaisinimeytymistä munuaisista. SGLT-estäjien (dapagliflotsiini, empagliflotsiini) virallinen käyttöaihe on tyypin 2 diabetes. Niitä on tutkittu myös tyypin 1 diabeteksen hoidossa, käytettynä insuliinihoidon ohessa. Tutkimusten perusteella SGLT2 estäjien käyttö tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoidon lisänä parantaa glukoositasapainoa, alentaa painoa sekä vähentää päivittäistä insuliiniannosta, mutta suurentaa ketoasidoosin riskiä. Tähän liittyvät ketoasidoosit voivat ilmaantua jo lievästi kohonneella verensokeritasolla (ns. euglykeeminen ketoasidoosi)

SGLT2 estäjistä dapaglifolotsiini on hyväksytty ylipainoisiin tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidoksi insuliinihoidon lisähoitona.

Tyypin 1 diabeteksessa ei toistaiseksi ei ole näyttöä niistä suotuisista vaikutuksista sydämen tai munuaisten toimintaan, joita on todettu tyypin 2 diabeteksessa.

Ketoasidoosin riski liittyy useimmiten altistavaan tekijään kuten akuutin sairauden aiheuttamaan insuliinitarpeen lisääntymiseen, kuivumiseen, voimakkaaseen liikkumiseen, runsaaseen alkoholin käyttöön tai liian suureen insuliiniannoksen vähentämiseen. Koska ketoasidoosista huolimatta verensokeri ei ole välttämättä ole merkittävästi koholla, tilan tunnistaminen voi viivästyä.

Käytettäessä SGLT2 estäjää tyypin 1 diabeetikolla, insuliinintarve vähenee 10 – 20%. Perusinsuliinia pienennetään verenglukoosin omaseurannan perusteella ja aterioiden hiilihydraattisuhde on syytä arvioida uudelleen. Lääke suositellaan aloitettavaksi pienimmällä mahdollisella annostuksella.

SGLT estäjien ja insuliinin yhteiskäyttö tulee aloittaa harkiten valikoiduille potilaille. Se edellyttää erityisseurannan mahdollisuutta ja potilaan kykyä ymmärtää ketoasidoosin riski. Potilaille annetaan potilasohje, opetetaan ketoaineiden mittaaminen ja tulosten tulkinta. Myös yleiset SGLT-estäjien sivuvaikutukset, käytön vasta-aiheet, lääkkeen tauotus akuuteissa vakavissa sairauksissa ja dehydraatiotiloissa tulee ohjeistaa.